On ollut pari viikkoa pieniä ongelmia nettiyhteyden kanssa mun huoneessa, joten siks on ollut näin hiljaista. Lopulta eilen sain tänne intialaisen kaverin käymään IT-tuesta ja nyt tämä toimii hitaasti, mutta toimii. Asuntolan netti oli kuulemma vaihdettu nopeampaan, uudempaan tekniikkaan, jota alakerran marketista ostamani johto ei pystynyt käsittelemään. Asia kuulemma korjaantuu, kun ostan paremman johdon, jes!

Käsittämätön kokonainen kuukausi on jo kulunut, aika on mennyt todella nopeasti. Koulukin on jo pyörähtänyt kunnolla käyntiin ja varsinkin kiinan kurssin kanssa tulee olemaan tekemistä. Sain sen siis lopulta itselleni muutamien kielitoimistokäyntien ja epätoivoisten anelevien mailien avulla. Hyvä minä! Muut kaksi kurssia ovat Environmental management systems sekä Solid and hazardous waste management. Jälkimmäinen on undergraduate -tason peruskurssi, melko helppoa asiaa tähän mennessä. EMS sen sijaan graduate -tason opintoja. Luennot sijoittuvat perjantai-iltaan klo 18-21, paikalliset insinöörit kun siirtyvät kandin jälkeen jo työelämään ja opiskelevat iltaisin työpäivän päätteeksi. Aika paha siis, vielä kun proffa on hmm, erään kaverin sanojen mukaan "täysi hullu", pitää kädessään nimilistaa kaikkien opiskelijoiden kuvalla varustettuna ja pommittaa jatkuvasti kysymyksillä. Kuin vanha kunnon Alpo. Tunnen oloni aikalailla (luokan ainoaksi) blondiksi, kun menen aina hämilleen tämän huutaessa nimeäni. En nimittäin saa kovin hyvin hänen aksentistaan selvää enkä tiedä mistä on kyse, mitä tarkalleen kysytään ja vastaan siis jotain typerää ja saan kuulla siitä. Kuitenkin ihan kova, asiallinen ja omien puheidensa perusteella menestyvä kaveri ja itseasiassa osasyy, miksi valitsin kyseisen kurssin. Kiinan opettajistakin pakko mainita muutama sana, ne on nimittäin aivan ihania. Luentoja pitävä nainen kikattaa koko ajan ja tuntuu, kuin olisi taas ekaluokalla koko luokan harjoitellessa mandariinin ääntämyksiä yhteen ääneen: "Aa, oo, yy..."  Yhdellä luennolla opettaja neuvoi meitä sanomaan "haluan kaljan" ja samalla kaivoi olutta pöydän alta ja alkoi jakamaan nopeimmin oppineelle. Tutorialeja pitävä mies on puolestaan kuin katsoisi joka viikko stand upia, hölmöjä vitsejä, tanssia, laulua... Tänään saimme kuulla ja opetella Jackie Chan imitaatiota. Koulua lukujärjestyksessäni on vain keskiviikosta perjantaihin.

No se niistä koulujutuista. Olin siis muutama viikko sitten Kuala Lumprissa hektisen viikonloppumatkan. Olimme perillä aamukuuden aikaan ilman yöunia ja lähdimme saman tien jonottamaan Petronasin kaksoistorneille. Mielettömän onnen siivittämänä saimme liput heti ensimmäiseen vierailuun ja saimme pakollisen turistikäynnin kerralla alta pois, aikaa kului koko aamupäivä. Jatkoimme saman tien matkaa china towniin ja sieltä kapuamaan Batu cavesin portaat ja ruokkimaan apinoita. Illan päätteeksi ruokailua, shoppailua, juomista hotellilla ja lopulta suuntasimme paikalliseen sedulaan Zoukiin. Aamulla heräsin ajoissa shoppailemaan ja päivällä lähdimmekin jo kotimatkalle Singaporeen.

Keskiviikkona juhlin syntymäpäiviäni illallisella Arab streetillä, sillalla ja Attican ladies nightissa. Aluksi paikkana oli Blujaz Cafe, tämän hetkinen suosikkiruoka/sheesha/istuskelu -paikkani tässä kaupungissa ja paikalle tuli lopulta yllättävän paljon ihmisiä ja meille piti rakentaa pitkänpitkä pöytä. Minulla oli todella hauska synttäripäivä!

Seuraavan viikonlopun otin rennosti Singaporessa. Testasin alakerran kuntosalin ja kävin leffassa ja syömässä. Löysin läheltä kivan luonnonpuiston, jossa pääsee patikoimaan lyhyen lenkin viidakossa. Aika kiva get away kaupungin hälinästä aivan kotinurkilla. Sunnuntaina olin menossa etsimään kampaamoa, mutta törmäsinkin bussipysäkillä tuttuihin, jotka olivat menossa ilmaisille indiemusiikkifestareille ja liityin seuraan. Hiukset leikkasin sitten maanantaina. Samallalailla kuin aina ennenkin. Hinta oli samaa luokkaa kuin Suomessa ja onneksi kampaamoissa täällä puhutaan englantia ja osataan hommat. Halvemmallakin olisi päässyt, mutta halusin pelata varman päälle ja hemmotella itseäni kivassa paikassa. :)

Sain lopulta itselleni Student passin eli opiskelijaviisumin. Ei siis tarvitse enää täytellä noita maahantulokaavakkeita Singaporeen saapuessa ja saa käyttää Singaporen kansalaisille tarkoitettuja nopeampia jonoja rajalla. Omani on voimassa jouluun asti, mutta silloin olenkin jo muilla mailla ja kotiin palatessa vain lennän täältä.

Viime viikonloppuna suuntasimme spontaanisti Bintanille, joka tunnetaan Singaporelaisten kanariana, vain tunnin lauttamatkan päässä täältä. Kallis lomaparatiisi, vielä kun joutuu hankkimaan viisumin Indonesiaan. ...Mutta upea paikka! Pojat, joiden matkaan Allisonin kanssa lähdimme, olivat ottaneet paikasta selvää ja valinneet kohteeksi kalliimman, mutta upean rannan. Valkoista puuterihiekkaa ja tähän aikaan todella vähän lomailijoita, ranta oli käytännössä meidän. Sää todella suosi viikonloppuamme ja makoilimmekin koko ajan rannalla ja uimme, yölläkin.

Maanantaina kävin Night Safarilla, voittaa tavalliset eläintarhat. Suosikkini oli karmiva lepakkohuone, johon sai mennä sisään valtavien lepakoiden sekaan. Yksi pirulainen koitti pissata meidän päälle. Salaman käyttö oli kiellettyä, joten kuvia ei paljon pimeässä onnistunut saamaan. Isälle terveisiä, että on kuulemma ilkeää luvata pienelle lapselle norsu (ja jopa luvata, että norsun päälle voin rakentaa oman talon) ja tehdä se koko loppuelämänsä surulliseksi ettei se saanut norsua. Näin norsujakin.

Ja mitä muuta näinkään, nimittäin vihdoin ja viimein Avatarin! Täällä pyöri nimittäin erikoisversio uudella materiaalilla höystettynä. Löysimme kaiken lisäksi vielä leffateatterin, johon ei jäätynyt kuoliaaksi.

Nyt nukkumaan, huomenna on pitkä koulupäivä ja eilinen ladies and boys night pistää väsyttämään. Viikonlopun aion viettää taas vaihteeksi täällä Singaporessa, ems:n virkaintoinen proffa haluaa pitää pakollisen extraluennon lauantaina...

Hugs,

Roosa